26. tammikuuta 2015

Bye this week I'm not gonna miss you

Kulunut viikko oli vähän sellanen njaaah ja arkipäivien osalta kokemuksena ei niin kovin mieltä ylentävä. Ei nyt mikään läpeensä kamalakaan, mut emmä tiiä, on ollu kyllä parempiakin viikkoja. Maanantaina täällä vietettiin Martin Luther King Jr. Päivää joka tarkotti lapsille ja mun onneks hdlle kotipäivää. Tiistaina mulla oli ihan maailman kamalin olo ja olin ihan älyttömän heikossa hapessa, joten ei ollu kyllä lippu kauheen korkeella tällä suunnalla. Keskiviikkona pääsin sentään ylös sängystä ja vähän syötyäkin, mutta voimat oli vieläkin sen verran hukassa et ulkona tupruttanu lumi ja kotiin jääneet lapset ei onneks ollu mun vastuulla. Torstai oli itseasiassa ihan kiva päivä vaikka alkuperäset suunnitelmat menikin vähän mönkään, mutta perjantaina aloin saada tarpeekseni tän talon seinien sisäpuolten kattelusta ja "lumimyrskyn" takia omassa huoneessa sateen ropinan kuuntelu meni vähän tunteisiin. Lauantaina olinkin sit ihan onnessani kun parin mutkan jälkeen pääsin Päiville yöks ja tänään ruokaonnellisuudesta ja -övereistä vastas brookies.
maanantaina hymyilytti kun en vielä tienny mitä tuleman piti // nousin tiistaina sängystä kun lapset tuli koulusta ja koska istuessa olo oli ihan suunnilleen siedettävä niin kävin heittämässä ässän uimaan, mut takas tullessa vaan kaaduin sohvalle tärisemään kun otti niin voimille tollanen suoritus // ja keskiviikkona söin tämmöstä gourmet-ruokaa mut kyllä kannatti kun toi pysy sisällä ja paranin alta aikayksikön
Ja tässä näitä tän viikon fiiliksiä: suu on ollu mutrussa useempaankin otteeseen juu. mutru 1 koska Päivi nukku kun meiän piti nähä mutru 2 tais olla ruuhkassa venailulle ja mutru 3 johtu kotiin jumiutumisesta. Jalat taas oli matkassa bussistopille ja talvikengät ei suinkaan kaivannu lunta vaan nekin oli iloset sulista teistä 
feistaimaillessa juniori tuli moikkaamaan // ja yks ilta kokeiltiin erilaisia hattuja samaisen nuoren herran kanssa // mä tykkään edelleen ajella täällä eikä ruuhkatkaan enää ärsytä niiiin paljoo, onpahan aikaa päivittää instaa. Eiks ne punaset valot ookkin puhelintaukoja varten? // tältä näytti keskiviikkona. Täällä maisema vaihtuu päivittäin kun lumi ei koskaan tuu jäädäkseen, mikä on siinä mielessä ärsyttävää että koko ajan on elettävä pelossa et millon tulee koulubussit pysäyttävää lunta.
Perjantai-illan fiiliksiä. Onneks oli suklaata. Ja hyvää musiikkia niin sai maailmaa vähän offille // ja tältä se lumimyrsky sit näytti.... En sano taas yhtikäs mitään tästä jenkkitouhusta // viikonloppua kohden alko vähän jo hymyilyttäänkin
Sitten sitä vasta hymyilyttiki kun vihdoin pääsi tien päälle ja kohti sivis... Tai siis Päiviä // maailman jännintä kolikkojen rahastusta ja pisintä Giant-touria // ja maailman villeintä mut ihan parasta lauantai-iltaa. Tätä mä just kaipasin ja tarvitsin joten jeee
Ylhäällä kasin pintaan sunnuntaina, rasti seinään // aamuauringon vikoissa säteissä kohti omia hoooodseja // iltapäivällä Päivi tuli sit tänne ja tehtiin (sekä syötiin) sairaaaan hyviä brookieseja (cookies&brownies duhhh) // edellisestä johtuen sit koomattiin mahat pystyssä sohvalla ennenko siirryttiin operoimaan mun neuroottisuuden ykköskohdetta eli mun hiuksia
+ PRE-VALENTINE'S DAY SPECIAL:
Hyllykaupalla vaaleenpunasta sydänkuvioista krääsää innosti koska ystävänpäivä <333333 Päivi löysi miehiä (tai niiden korvikkeita) ja mä täydellisen suklaapaketin. Harmi vaan et puuttuu sekä soul sekä mate, mut pikkuvikoja!

Ei tästä viikosta siis ees jääny mitenkään huonot vibat ja nyt kun miettii niin sehän oli jopa ihan ok, mutta kyllä mä mielelläni vähintäänkin ton kipeilyn skippaisin ens viikolla jos vaan mahdollista, täääänks. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti