Paluu arkeen on paras

Mä oon oottanu arkeen paluuta kun kuuta nousevaa, enemmän kun joulua tai synttäreitä ikinä! Okei eka ootin täälläkin joulua mut sit kun se osottautukin vähän njääähks niin keskitin kaikki voimani tän arkielämän venailuun. No kiddings, oon oikeesti ilonen et ollaan taas aikataulussa vaikka siis joululoma oli kyllä mullekkin ihan lomaa vaan, mutta tää arki käy hermolomasta kun talo on päivisin hiljanen ja tyhjä, haha. Eipä sillä että mulla hermot ois sen kummemmin ollu lomallakaan koetuksella, mutta kaks viikkoa arksujen kanssa eläneenä ja espanjaa kuunnelleena (espanjaa puhuttaessa on vissiin vaan yks volyymi-taso: high) arvostan hiljaista taloo ihan eri tavalla...

Sunnuntaina ne näiden sukulaiset siis valu pikkuhiljaa kohti seuraavia seikkailujaan ja tän talon asukasmäärä pieneni taas puolella jättäen jälkeensä autuaan rauhan. Vaikka tähän taloon upposkin 12hlöä aika hyvin eikä tilasta ollu puutetta, niin nyt joukukoristeiden ja jouluvieraiden lähettyä on täällä vähän autioo mutta äkkiäkös tähän taas tottuu. Mun kohalla arkielämään paluu suju siis mutkattomasti ja hyvillä fiiliksillä, mutta vähän kävi lapsiraukkoja sääliks kun niillä on kaks viikkoo ollu täällä serkut leikkimässä sotaa ja setä hauskuuttamassa, ja nyt niiden lähettyä jäljelle jäi vaan au pair joka pakottaa lähtemään uimaan ja lukemaan (muahahhaha). 

Oottelin vähän jotain kiukuttelua mutta yllätyin positiivisesti kun nää oli tänään vaikka kuinka hyvällä päällä vaikka valittikin koulusta ja jollain tuli ehkä vähän itku silmään kun joutu pukeen taas uimahousut jalkaan. Jouduin siis käyttämään taas kaikkia suostuttelutaitojani saadakseni juniorin altaaseen, mutta en ees joutunu lupaamaan kuuta taivaalta onnistuakseni jeejee. Mut overall yllättävän hyvä lomanjälkeinen maanantai siis! Otin tänään myös uusia kasvatusmetodeja käyttöön ja lasten vitkutellessa autossa turvavöiden kanssa aloin ottaa selfieitä ilman niitä ja kuvaan pääsi mukaan vaan vyötettynä. Näin pääsimme matkaan harvinaisen rivakasti kun kaikki sai pikasesti turvikset kiinni ja naamansa ikuistettua! 

Ite käytin päiväni mun huoneen perusteelliseen siivoomiseen ja kokkailuun. Jännä elämä eikö? Ja aina jännemmäks menee, ostin tänään uuden hiusöljyn! Ai miks kerron siitä? No tällasia nää mun elämää mullistavat asiat täällä on! Mut tän pitkän kokeilujakson (yhen käyttökerran) jälkeen voin julistaa rakkauteni tätä kyseistä tököttiä kohtaan sillä se silotti mun hamppulatvan alta aikayksikön. Ei ollu tätä suositellu Ulta-täti ihan väärässä hehkuttaessaan tätä öljyä. 

Parasta on putipuhdas huone ja just pesusta tulleet lakanat, kuorittu+rasvattu=pehmee iho ja tuoksukynttilät! Voin kertoo et kyllä nyt kelpaa oottaa kauhulla huomista täällä. Ja mulla oli mansikoitakin! Mut miks kauhulla, saattaa joku miettiä, mutta kattokaapa tätä: 

Lunta.......... Täällä lumikinokset meinaa suljettuja kouluja ja snowdayta eli au pairille se on päivävapauden riisto jota työnteokskin kutsutaan. Parasta! Mut koska ihmeiden aika ei ole ohi, niin en vielä vaivu synkkyyteen vaikka taiskin normiarjen ilo jäädä aika lyhyeen ja huomenna "päästään" jatkamaan lomailua sillä erotuksella että mulla se menee enemmänkin työn tekemiseks. Mutta toivotaan silti että jos lunta tulee niin tulis sit silleen et lapset vois väsäillä esim. Koko päivän jotain lumijuttuja. Fingers crossed! Mä voisin nyt vaikka koittaa nukkua jos (ja kun) tulee aamulla aikanen ja luminen herätys... (Ok oikeesti katon vähintään pari jaksoo Greytä ja toivon ihmettä)