Mun duuniviikon keskikohta on se käännekohta, jonka jälkeen loppuviikko on suoranaista löysäilyä lasten treenien painottuessa pitkälti alkuviikolle - ja hyvä niin, en tiiä miten selviäisin jos kaikki päivät ois tällasia! Tänäänkin olin siis hallilla jossa meikkis hengailee tiistaisin&keskiviikkosin lasten harrastusten (uinnin) sekä tässä just itelleni löytämieni harrastusten (uimavalvojien,salihenkilökunnan ja salillakävijöiden bongailun) parissa, mutta ei siinä siis mitään, mutta sitä puolen tunnin hengähdystaukoo edeltävät tapahtumat etenkin tänään kuuluu jälleen kerran kategoriaan "aina ei mee ihan niinkun elokuvissa".
Aamupäivä suju hyvin kun menin metsästään walmartista kuoria puhelimeen (bongatkaa ekasta kuvasta) enkä ees sählänny parkkipaikkojen kans! Sit himaan mun toisen täältä löytyneen harrastuksen, snack preppauksen pariin jonka jälkeen hakemaan J:tä preschoolista aka aloittamaan vaikeuksien iltapäivä.
Ennen Jamesin hakemista mä kävin onnistuneesti hakemassa vähän bensaa autoon lähimmältä huoltikselta mihin mä selvisin ilman navia, mutta kun olin lähössä takasin niin tiesin tarvitsevani navia ja kaivoin puhelimen esiin. Sit jotain tapahtu (ehhe otin selfieitä ja ilmeisesti säikähdin viehättävyyttäni tai jotain) ja luuri luiskahti mun kädestä takapenkille käden ulottumattomiin ja liikennevalot joissa olin aikonu laittaa naviin kotiosotteen vaihtu vihreeks. En voinu sit muuta kun ajaa eteenpäin ja aattelin et kyllä mä nyt siitä kotikadulle osaan suunnistaa. No, en osannu.
Ajoin jonkun matkaa mun suuntavaiston osottamaan (väärään) suuntaan, mutta tajusin hyyyvin nopeesti että en mä tätä menoo pääse kotiin päinkään ja yritin hamuta samalla puhelinta takapenkin lattioilta, mutta kuten sanottu, siellä se oli kaukana käden ulottumattomissa. Normisti täällä ois aika helppoo heittää uukkari ja vaihtaa suuntaa, mutta mä tietenkin olin löytäny tieni (ekaa kertaa täällä) sellaselle turenkikokoselle tielle jossa oli siis kaks kaistaa eikä teiden sivussa juurikaan tilaa, eikä sen varrella muuten ollu __mitään__ eli en voinu ees kääntyä kenenkään pihassa tai missään. Autoja tuli ja meni kokoajan eli en myöskään viittiny perustaa leiriä siihen keskelle tietä kun oisin ollu muiden tiellä, vaan ajelin siis eteenpäin sitä pikkutietä toivoen et ennemmin tai myöhemmin tulis joku paikka mihin voisin pysähtyä.
Ainiin ja mainitsinko myös että olin varannu tankkausreissulle semmoset reilu 10min että ehtisin hakee juniorin preschoolista ja olla oikeita koululaisia vastassa pysäkillä kun niiden bussi tulee? Vaikka olinkin varannu vähän extra-aikaa, niin on varmaan sanomattakin selvää et tällasille seikkailuille en ollu laskennu muutamaa minuuttia enempää aikaa, eli aika oli suht kortilla.
Parin mailin kuluttua mä sit löysinkin itteni jostain viereisestä kylästä ja pääsin pysäyttämään auton ja käyttämään mun akrobaatin taitoja kivutessani mahdollisimman nopeesti takapenkille ja takasin että pääsisin jatkamaan matkaa mahdollisimman pian. Päästyäni taas matkaamaan oikeeseen suuntaan ja päädyttyäni tutuille ja turvallisille (nooot) isoille teille siinä kiirepanareissani tulkitsin jalat väärin ja otin väärän exitin ja päädyin tottakai highwaylle... Onneks pääsin jo parin mailin jälkeen takasin ja pian vihdoin ja viimein löysin itteni meiän kotikadulta. Kirjaimellisesti löysin, sillä en eka tajunnu olevani meiän hoodseilla koska tulin jotain ihmereittiä sinne joteeen ajoin sit preschoolin ohi. Onneks mulla olikin niitä minuutteja ihan hukattavaks asti, eiku... Nojoo pääsin sit herättelemään junioria, joka tietenkään ei meinannu ees herätä päikkäreiltään jotka mä aina uintipäivinä joudun julmasti keskeyttämään. Sieltä mä sentään selvisin ongelmitta kotiin sen 500m matkan ilman navia:-D Toivottavasti nää lapset ei saanu jotain elinikäsiä traumoja kun en sit ihan ehtiny niitä pysäkille vastaan.. Onneks näiden vanhemmat antaa näiden aina välillä kävellä ton parin sadan metrin matkan tosta kotikadulta tähän talolle, joten en ollu ehkä ihan maailman kauhein aupair jonka takia lapset ois eksyny tolle matkalle.
Kotona sit kaaoksentäyteiset 10min kun millon kenenkin uikkarit oli hukassa, millon joku yritti pelata iPadilla vaikka pitäis vaihtaa kamoja, millon joku vinku proteenipatukoista jotka oli jo pakattu ja argggh mitä vielä! Kaiken lisäks tää crazy wednesday pitää sisällään myös V:n futistreenit mihin pitää mennä suoraan hallilta, eli piti kattoo kolmen muksun uimakamat kasaan (yhteensä 6 kassia), futiskamat ja snackit. Onneks olin pakannu noiden kassit ja eväät valmiiks eli suurin huolenaihe oli saada pojat vaihtamaan kamat, mutta nää on onneks niin kuuliaisia että homma suju yllättävän smoothisti ja meikä coolina jakeli vaan ohjeita eikä johtanu joukkoja natsina sekunttikellon kanssa. Joten jeee mä sain pidettyä homman kasassa ja pakattua kaikki kamat, lapset ja itteni ajoissa autoon! Voittajafiilis!!! Erityisesti koska viime viikolla en päässy pyörittämään tätä rumbaa kun soccer oli peruttu ja kaikilla oli vaan uinnit, eli tää oli eka kerta kun yritin selvitä keskiviikosta ja kaiken lisäks aikaa oli tavallista vähemmän mun seikkailujen ansiosta #etteioisliianhelppoo
Lämmiteltiin autossa (kun oli vaan +20) V:n treenien aikana, siks meillä ei oo turvavöitä, junnu ei oo istuimessaan ja mä otan selfieitä, just saying..
Hallilla klo 15.25, S&V omiin ryhmiinsä ja J:n saatto omaansa 15.30, aulassa tsillailua jonka jälkeen J:n haku altaalta ja vaatteiden vaihto 16.00, V:n venailua aulassa jonka jälkeen pojat autoon ja kohti soccer treenejä 16.42, V treeneihin ja J:n kanssa hengailua 17.00-18.00 jonka jälkeen taas pojat autoon ja kotiin 18.20, nopee catch up hd:n kanssa (joka muuten haki S:n, en unohtanu ketään hallille xd) ja vähän afrikan tähtee ja sit dinner siinä 18.50 jonka jälkeen S:n droppaus tanssiin 19.10. Crazy enough?
Ei vaaan, ei toi oikeesti oo paha kunhan vaan muistaa ottaa kaikki tarvittavat kamat mukaan ja tietää missä millonkin pitää olla. Ja lisäks nää lapset on superkivoja eikä (hehee ainakaan vielä) hankalia ollenkaan! Loppuilta me kateltiin telkkaria kun nää koitti opettaa mua kattomaan Modern Familyä joka palas kesätauolta, mutta ainakaan vielä en oo koukussa:-D Mun päivät ei muuten oo muina päivinä näin "pitkiä" eikä mun ees tarvis droppaa Sydneyä enää tanssiin iltasin mut musta se on just kivaa! Huh kaiken kaikkiaan taas kiva päivä takana, sillä kaikesta selvittiin kunnialla vaikka vähän taas onnistuinkin sähläämään, mut nythän tää onnistumisfiilis onkin tuplasti parempi kun homma pysy hanskassa kaikesta huolimatta!
Oikeesti toi modern family on tosi hyvä ja koukuttava kantsii kattoo! XD
VastaaPoista