Viiden viikon faktoja

✖ Takana 5 viikkoa oikeestaan pelkkää enkkua, mutta silti "eiku" ja "niinku" hiipii salakavalasti mun puheeseen aina kun silmä välttää ja innostun oikein selittämään jotain.

✖ Käyn päivittäin jatkuvaa ja ilmeisesti loputonta taistelua mun turhankin kullankeltasten kultakutrien kanssa. Vesijohtoveden ollessa klooripitosempaa kun Suomessa tummuu mun hiukset platinablondista keltavihreeks ennätysnopeesti. Mä oon tosi pakkomielt..tarkka mun hiusten sävystä ja oonkin jo koonnu melkosen arsenaalin hopeoivia tuotteita. Ärsyttää vaan kun niiden käyttö on niin työlästä kun normikonstein ne ei millään tykkää tarttua mun hiuksiin, vaan joudun aina antaa niiden vaikuttaa pidempään ja kaikkee. Tää hiuskriisi on jo siinä pisteessä, että oon harkinnu hiusteni värjäämistä tummemmiks, mutta ainakaan vielä en uskalla marssia kampaajalle. Tähän asti kaupankassojen, satunnaisten ohikulkijoiden tai kanssashoppailijoiden ja about jokaisen tapaamani uuden ihmisen kehut mun hiuksista on tsempannu ylläpitämään tätä väriä:-D

✖ Muistaakseni viime viikolla mä sain uuden työtehtävän: shoppailun! Eli siis kaupassa käynti ja mun käytössä olevan auton bensatilanteesta huolehtiminen lukeutuu tarvittaessa mun hommiin, eli en siltikään hoida kaikkia ostoksia. Tää sopii mulle tosi hyvin, sillä tykkään käydä ruokakaupoissa...

✖ ... Vaikka kaikessa mahtavuudessaan nää ruokakaupat alkaakin vähän myös ärsyttää. Lähikauppojen ollessa kokoluokkaa citymarket+prisma, ei sieltä yksinkertasesti selviä pois ilman kymmeniä harha-askelmia ja turhautumisia, kun asiat ei löydy sieltä mistä niiden olettais löytyvän. En tietenkään vielä tiiä missä mikäkin on eikä suomijärjestä oo mitään hyötyä kun täällä mikä vaan voi olla missä vaan, joten toisinaan nää kauppareissut osaa olla aika turhauttuvia.

✖ Yllättävän turhauttavaks on osottautunu myös se, että täällä on tietenkin selvittävä eri brändien kanssa kun mihin oon Suomessa tottunu. Aika pitkältihän täällä on samojakin merkkejä kun kotisuomessakin, mutta Suomessa vuosien testailun ja epäonnisten kokeilujen jälkeen tiesin tasan tarkkaan et mikä on hyvä ja mikä ei. Mistäs mä täällä tietäisin että mihin voi luottaa?! Ripsaria lukuunottamatta vannoin aika pitkälti Lumenen nimeen, teetä mä juon vaan yhtä laatua: clipperiä, paras deodorantti oli Garnierin ROLL ON joka tuntuu olevan näille tuntematon käsite, hiuksia olin hoitanu samalla Glissin hiusöljyllä ja hopeashampoolla jonka merkkiä en muista, ihonhoitoon oli helppo löytää hellävaraisia tuotteita ja suklaani söisin edelleen mieluiten tutussa ja turvallisessa levymuodossa. Mutta ei! 

✖ Osaan ajaa ilman navia jo lempparikaupoille, uimahallille, futiskentille ja preschoolille (ja kotiin edellämainituista) eikä mun edes tarvii miettiä kuumeisesti jokaista käännöstä vaan pystyn tunnen oikeesti nää reitit jo aika hyvin. Eksymisprosenttikin on enää ainoastaan about 20, eli edistystä on tapahtunu!

✖ Syömiskulttuuri ainakin meiän perheessä eroaa suomikodissa totutuista silleen aika paljon, että täällä syödään aamupala, lounas ja päivällinen sekä loputtoman määrittelemätön määrä snacksejä. Ei välipalaa eikä iltapalaa, vaan snacksejä aina kun on nälkä (tai tekee mieli). Meillä tosiaan syödään aika terveellisesti, eli snacksit on yleensä myslipatukoita, hedelmiä, jäädytettäviä jukurttitikkuja, goldfish tai animal crackers-keksejä ja tietty peanutbutter&jelly sandwitchejä, joista meillä tosin tykkää vaan pojat. Leipää ei siis mun lisäks syö kun pojat, eikä meillä ookkaan edes mitään leivän päälle laitettavaa voita! Mikä sopii mulle, koska en tykkää muista kun oivariinista. Ja mun ruokarytmi poikkeaa vielä näidenkin tottumuksista kun en yleensä syö ollenkaan lounasta, sillä en jaksa kokata itelleni ja Suomessa en ollu tottunu syömään kahta lämmintä ruokaa vaikka täällä mun päivän ainoa lämmin ruoka sit onkin vasta 5-7 aikoihin.

✖ Oon huomannu että en ehkä ookkaan niin nirso kun oon luullu/antanu olettaa, sillä loppujenlopuks ainoat ruoat joista en tykkää, on sellasia joissa on punasta lihaa (vaikka täysin kypsät pihvit on esim. Hampparissa ihan jees, samoin kun lihapullat). Täällä oon kohteliaana "vieraana" maistellu innoissani kaikkee mitä mun eteen on tuotu, ja kun asenne ei oo lähtökohtasesti ollu "hyi mitä toi on" (kuten aina kotona) niin oon huomannu tykkääväni mm. parsakaalista, herkkusienistä ja kesäkurpitsasta! Tosin asiaan vaikuttaa myös se, että hm on tosi hyvä kokki ja maustaa kaiken hyvin eli kaikki on kirjaimellisesti tosi maukasta. Eli en esim. Maista sitä kesäkurpitsaa juuri ollenkaan, haha. Kukaan mua yhtään tunteva ei kyllä usko, mutta nää lapset on ihmetelly et eikö oikeesti oo ruokia joista en tykkäis:-D En kyllä edelläkään osaa nimetä lempiruokaa enkä punasen lihan lisäks inhokkejaan, sillä pystyn loppujenlopuks syömään aikalailla kaikkee ja suurin osa on jopa hyvää! 

✖ Mä en oo koko tänä aikana syöny aamupalaa yhdessä muiden kanssa, sillä en oo koskaan hereillä niin aikasin:-D Arkiaamuina mun kun ei tosiaan tarvii herätä ja viikonloppusin nää kiiruhtaa harrastuksiinsa mun mittapuulla jo ennen kukonlaulua. En silti osaa nukkua täällä vieläkään edes puoleen päivään, kun se tuntuu niin tuhlaukselta vaikka en mitään sen kummempaa tekiskään.

✖ On ollu älyttömän hauska huomata että sen lisäks että täällä kasvatusmetodit on suht samanlaiset kun  meillä suomikotona ja lapset hyvin kasvatettuja (kuten meillä suomikotona, heh), on näiden ruokalista tosiaan kun suoraan mun unelmista ja nää tykkää myös akustisesta musiikista sekä The Big Bang Theorystä! Oli niin siistiä kun nää kuunteli musiikkia alakerrassa ja sieltä tuli mun lempibiisejä toinen toisensa perään. Hahaa eihän musiikkimaulla tai lemppariohjelmilla oo oikeesti mitään väliä, mutta oli niin hauska huomata että löyty yhteisiä lemppareita.

✖ Viiden viikon aikana mun lihansyönnit on laskettavissa yhen käden sormilla ja jokaiseen tapaukseen on liittyny hampurilainen. Meillä syödään siis aina kalaa ja kanaa kasviksien, pastan tai perunoiden kanssa ja mä oon niin ilonen tästä! Jotain tällasta ruokavalioo mä aion sit joskus itekin noudattaa.

✖ Vietettyäni jo nyt tuntikausia altaan reunalla, futiskentän laidalla ja tanssistudion aulassa, on mussa heränny monia tunteita. Kaipaan futista, vaikka kadunkin sitä etten futiksen takia jatkanu tanssia ja samaan aikaan kuitenkin ikävöin futiksen valmentamista. Mulla on myös ikävä mun uimakouluryhmiä ja lapsiryhmien ohjaamista, vaikka kyllä nää kolmekin toki ryhmästä menee:-D 

✖ Tossa pari päivää sitten hm oli viettäny työreissuaan väestönsuojassa tornadovarotuksen takia ja siitä seuraavana päivänä hd soitti mulle päivällä ja kysy et oonko kuullu et meiänkin alueella on tornadovarotus ja et jos alkaa näyttää siltä niin tiiät kai että meet sit kellariin. Ei tänne onneks mitkään tornadot eksyny, mutta oli se pelkkä varotuskin suht pelottava kun ei sellasiin oo Suomessa tottunu.

✖ Tajusin viime viikolla että mä oon eläny viis viikkoa matkalaukullisella vaatteita! Minä?! Okei onhan tässä tullu tehtyä pieniä lisäyksiä kokoelmiin, mutta silti. Oon ylpee itestäni sillä kaikista pakkaamistani vaatteista toistaseks käyttämättä on jääny vaan yks t-paita ja yhet shortsit.