tiedotustilaisuus & kuukauden kuvitus

Aattelin hoitaa tässä melkein kuukauden aikana kameraan tallentuneiden kuvien purkamisen tälleen tyylikkäästi vaan iskemällä kaikki kerralla tiskiin. Tuosta, olkaapa hyvä! Tässä on ehitty Golden Gate ja Bay Bridge silloille, In-n-out burgereille, Lombard Streetille, CalTrainilla & BARTilla San Franciscoon useita kertoja, Grizzle Peakille, palmujen alle, Half Moon Bay biitsille, naapuruston korkeimmille hoodeille, höyryjuna-ajelulle, Belmontiin, Berkeleyhin, Redwood Cityyyn, Millbraeen, Oaklandiin, Burlingameen, DMVlle x2 ja hermojenmenetyspisteeseen x666. 

Niin ja sinne rematchiin, mutta siitä heinäsuovasta (kirjotin eka neulasyövästä???) on neula jo löydetty ja narut solmittu tiukasti kiinni. Näin eteni siis mun rematch: Sovittiin torstaina et jatketaan kukin tahoillamme paremmille metsästysmaille ja lauantaina LCC tuli kyseleen nimmareita. Kaikki program directorit oli kuitenkin program directeroimassa tai kokoustamassa tai jotain jossain muualla joten jouduttiin oottaa seuraavan viikon torstaihin ennenkun päästiin virallisesti listoille. Sinä aikana kuitenkin LCC tarjos mua yhelle uudelle perheelle mut se homma synty kuolleena eikä johtanu puhelinkeskustelua pidemmälle.

Program directorien palatessa torstaina sai meidänkin asia tulta alleen ja alle tunti siitä kun pääsin virallisesti prosessiin niin olin jo mätsättynä New Jerseyhin. Olin vähän silleen njaaah ja oottelin josko ne ottais yhteyttä, mutta kun mitään ei kuulunu niin painoin release family-nappia profiilistani aika tarkalleen just sillon kun oli aikasintaan mahdollista ja puolen tunnin sisään perjantai-iltaani piristi uus oikeen lupaava match. Siinä Päiville samalla skypetessäni taisin uhota lähteväni sinne samantien kun oli sen verran mukavan olonen tapaus kyseessä, eli ei tarvinnu kyllä kahesti miettiä kun perhe ehdotti tapaamista seuraavalle päivälle cityssä. Istuttiin Starbucksissa reilu tunti jonka jälkeen ne ois ottanu mut heti mukaansa, mutta sekä byrokraattisista että olemattoman tavaramääräni asettamista syistä matkasin kuitenkin vielä CalTrainilla takasin hymy korvissa ja uus perhe plakkarissa. Se tunti oli ehdottomasti yks parhaista tunneista Californiassa so far, koko perhe oli niiiin kiva! 

Kaikille osapuolille sopivaks transition dayksi valikoitu tän viikon lauantai eli siitä lähtien mä majailen San Franciscon toisella puolella, San Rafaelissa ja mun kontolla on ehkä maailman sulosimmat 5v kaksoset. Cali-life jatkuu siis vielä muutamalla kuukaudella, mutta  todennäkösesti ennen vuodenvaihdetta vaihtuu mun osote vielä kertaalleen kun nää ois muuttamassa Portlandiin Oregoniin. Jättekul! Sitähän mä oon jupissu etten missään nimessä haluis juurtua vielä yhtään mihinkään, niin siitä ei ainakaan pitäis olla pelkoo haha. Ja oon oikeesti ihan tosi innoissani, tosi siistiä päästä näkeen et millasta elämä on Oregonissakin. Ja kuulen jo Seattlen ja Kanadan kutsuvan! 

Ja heitetään tähän samaan syssyyn vielä yhet hyvät uutiset; sain Californian ajokortin! Mullahan ei vielä eilen ollu yhtäkään voimassaolevaa ajokorttia kun Virginian kortti vanheni ekan viisumin kanssa käsi kädessä, eka suomikortti meni vanhaks kesällä ja international oli hankittu  sille samaiselle suomikortille. Kakkosvaiheenhan mä suoritin kyllä kokonaan ennen lähtöä mut jostain syystä en koskaan oo saanu sitä lopullista korttia, mut kyse on ilmeisesti vaan pienoisesta paperisodasta kun autokoululta ei oltu lähetetty jotain papereita, joten onnee iskälle taisteluun. Aikasemmin mä en paljoo päätäni näillä asioilla vaivannu kun tässä perheessä elän siis autotonta elämää, mutta hommathan meni nyt uusiks senkin asian suhteen. En ollu ihan varma et mitäs nää täällä tykkää kun meen DMVlle ilman kortin korttia, mut onneks Virginian kortti oli umpeutunu niin hiljattain että mun piti vaan maksaa $33, tehä teoriakoe (läpäsin ekalla!!!!) ja se oli siinä! Vältyn siis ajokokeelta kun oon sen tässäkin maassa kerran jo ajellu, yay. Alles gut siis, meikä jatkaa lauantain venailua ja pakkauksen välttelyä koska taas pitäis saada koko elämä pariin matkalaukkuun... Onneks nyt ei tarvii tosin huolehtia painorajoista et homma käänty parhain päin senkin asian kannalta!