Nyt ollaan siinä pisteessä että...

...alan pikkuhiljaa tottumaan tähän elämänrytmiin jossa on herättävä aamusin kuuden jälkeen (eli silmäluomet alkaa painaa viimeistään kympin maissa)

...seuraan snapchatissa Niko Saarista. En tiiä miten tähän on tultu, mutta näin tässä on nyt käyny. What is happening to me?

...ja kenties sitten yllämainitusta sankarista inspiroituneena snäppään itekin aika ahkerasti nykyään. Ja kun sanon et snäppään, tarkotan et lähinnä valitan mystoryyn, haha. Harmillista vaan et kuvanlaadulle kävi samoin kun elämänlaadulle kun kävi vaihto ipsusta samsungiin, mutta voitte aina kuunnella kaunista ääntäni (edelleen: pihlv).

...oon päässy yli myös viininpunasten housujen aiheuttamasta traumasta (ostin vissiin 8lk burgundyt farkut mutten uskaltanu käyttää niitä koulussa kun vasta lukion ykkösellä koska julma maailma) ja hankkinu viininpunaset maailman mukavimmat sukkahousujen näköset jegginsilegginsit

...sortunu lohtusyömiseen

...oon iloinnu kun lämpötilat on tippu about kymmenellä celciuksella koska olin niiin kyllästyny kolmenkympin helteisiin. Mielelläni mä makaisin rannalla kun lämpömittari näyttää sellasia lukemia, mut normielämässä noi helteet vaan ärsyttää. Tää 15-25 on just perf!

...oon myös ollu aaaivan tosi innoissani Oreosta. Ei oreoista, vaan yhestä tietystä mustavalkosesta karvasesta yksilöstä joka täällä pyörii nurkissa. Näillä on siis sekarotunen supersöpö koiruli (puoliks labbis!!!) nimeltään Oreo ja me ollaan ihan best buddies. En ennen tätä ees tajunnu kuinka paljon mä ikävöinkään koiria!

...syöny niin paljon meksikolaista ruokaa etten kolmen viikon aikana
oo käyny kun vaan kaks kertaa Chipotlessa. Trust me, se on saavutus... Näiden meksikolaisten sukujuurten ansiosta täällä vedellään paljon burritoja&tostadas mitkä kyllä on maistunu oikeen hyvin!

...oon yskiny keuhkoni lähinnä pihalle ja viettäny unettomia öitä yskien. Mä harvemmin nappaan yskää flunssan kaveriks, mut tällä kertaa pakettiin kuulu myös ilmeisesti loppumaton yskä. Arvostan, kiitos.

...pääsin taas katteleen ohi uivia delfiinejä! Mentiin maanantaina koulun jälkeen Half Moon Bayhin biitsille ja siellä iiihan siitä meiän läheltä ui delfiiniparvi. Kuinka siistiä! Viime kesänä Virginia biitsillä bongailtiin kans delfiinejä mut nää oli vielä lähempänä. Rannalla oli myös kuollu sea lion mikä ei ollu ihan yhtä siistiä, mutta kerrytti luontoretkipisteitä.

...skipattuani Virginiassa viimeset pari miittiä olin tässä kuussa kahessa LCC meetingissä ihan vaan koska why not.

...menin vihdoin ekaa kertaa Burger Kingiin! En Suomessakaan ollu koskaan käyny ja vuoden mä täälläkin sitä onnistuin vältteleen, mut tosta viereiseltä mallilta kun sattuu se löytymään niin pitihän sille sit antaa mahis ja not baaad, jatkoon. Ekaa kertaa haettiin ruokaa myös Panda expressiltä eikä sekään tuottanu pettymystä.

...en oo ees avannu netflixiä pariin viikkoon! Telkkari on pitäny mut niin tyytyväisenä et netflixille ei oo ollu tarvetta, sorry bae.

... kiikutin kotiin kurpitsajätskiä ja yllätyin vähän kun se oli oikeesti tosi hyvää. Pumpkin&spices combo teki siitä vähän piparitaikinan makusta, mut hei sen takiahan se olikin niin hyvää!

...oon kaivannu Virginiaelämää niiin paljon! En silleen "take me back now"-tyyliin vaan siks kun siellä oli niin kivaa. Ja siks että täällä ei oo ollu ihan niin kivaa.. Ihan tervettä kaipuuta siis, mutta onhan se nyt ollu järkyttävää huomata et ilmeisesti mulla onkin tunteita. Miten niitä ajetaan???

...meikäläinen on taas vapailla markkinoilla. Säästin tän mehukkaimman jutun viimeseks ja veikkaan et ainakaan mua snäpissä seuraavat ei kyllä ylläty kauheesti kun paljastan et paperit on allekirjotettu&virallisesti oon rematchissä*  tänään tai toivottavasti viimestään huomenna. Tää homma täällä ei oikeen toiminu, sanotaanko vaikka näin. Mut no worries, no drama - kaikki on silti ihan hyvin. Mua ei kohdeltu kaltoin enkä myöskään mä kohdellu ketään kaltoin (:-D) vaan ihan yhteistuumin tultiin siihen tulokseen et meiän ei kannata jatkaa yhteistä taivalta alkuperäsen suunnitelman mukaan kuukausikaupalla.

Miten tässä nyt sit näin kävi? No, loppupeleissä tää on monen asian summa, mutta pääasiassa ihan yksikertasesti vaan siks että mä en sovi näiden perheeseen&elämään eikä näiden meno sovi mulle. Ja kyllä mä ihan rehellisesti voin sanoo et nää kolme lasta on mulle liikaa. Liikaa mitä, sitä ei tää tarina kerro mutta mua ei vaan oo tarkotettu tätä perhettä varten. Ja vaikka mun hostperheitä ei millään tavalla voikkaan vertailla keskenään, niin mun fiiliksiä kyllä voi. Ja mulla ei ollu mitään tällasia fiiliksiä vuosi sitten - eikä oo hirveesti ollu niitä viime vuoden hyviä fiiliksiä et sekin kertoo jo paljon... Ei tän mun mielestä tältä kuulu tuntua eikä tän duuni olla tällastä, ja jos kuuluu, niin oh well I'm done then.

Aluks laitoin vaan sen piikkiin et kaikki on uutta ja vaatii tottumista, mutta toisaalta niin oli myös vuosi sitten eikä mulla silti ollu tämmösiä fiiliksiä. Ja ei sillä, kaikki on vieläkin uutta enkä oo vieläkään tottunu kaikkeen enkä kaikkiin -  eikä varsinkaan kaikki oo tottunu muhun. Oonkin ihan satavarma et jos pysyisin pidempään niin  yhteiselo paranis ja helpottais, mutta on tiettyjä asioita joiden en usko muuttuvan vaikka voissa paistais joten en nää millään tavalla järkevänä jäädä kitkutteleen ja oottaan et JOS mahdollisesti asiat parantuis. Koska onhan se fakta että tää tulee aika nopeesti, vaan vajaan kuukauden jälkeen,  mutta me oltiin kyllä kaikki samoilla linjoilla tässä asiassa ja päätettiin tästä yhessä, minä, hostit ja LCC että siitäkin voi päätellä jo jotain. Enkä mä kadu vieläkään että lähin enkä koe että "mokasin" perhettä ettiessäni kun otin ekan koukkuun tarttuneen kalan, koska sillon kaikki vaikutti hyvältä.  No regrets!

Enkä mä siis oo ollu edes erityisen onneton täällä, mutta ei oo kyllä myöskään onnenkukkulat edes siintäny horisontissa. Mut varsinkin tälle tokalle vuodelle mä lähin sillä asenteella et mä en sit kattele kyllä yhtään sellasta menoo mikä ei sovi mulle, koska mä lähen mieluummin oikeesti vaikka kotiin kun jään jos en oikeesti viihdy. Ja vaikka tästä ei saa aineksia mihinkään suuren luokan draamaan, niin kyllä tässäkin painaa monet syyt taustalla et tää ei oo mikään "siis toi lapsi ei kerran totellu mua" - diivailu. Muuutta ei siitä nyt tältä erää enempää, saa kysyä lisää jos kiinnostaa (varotan kuitenkin että saatatte pettyä kun mitään mehukasta ei oikeesti oo rivienkään välissä) mutta ymmärtänette että en millään yksityiskohdilla täällä julkisesti kuitenkaan lähe revitteleen. Et ei tässä, hyvillä fiiliksillä kuitenkin lähetään, en tiiä vielä minne, mutta etiäppäin! Ensisijainen tavote on ehdottomasti löytää uus perhe, mutta kuten sanottu, mä en aio myöskään jäädä pelkästään jäämisen takia eli Suomesta tuli taas uhka sekä mahdollisuus.

* Jos joku ei oo perehtyny rematchin syvimpään olemukseen niin se meinaa siis sitä, että molemmilla osapuolilla (au pairilla että perheellä) on kaks viikkoo aikaa löytää uus au pair/perhe. Molemmat pääsee taas matching-listoille ja homma toimii samalla tavalla kun alukskin eli perheet selailee au paireja ja valitsee mieleisensä jonka jälkeen osapuolet pystyy kommunikoimaan. Ja kaikki perheethän pystyy näkeen kaikki au pairit eli rematch ap ei välttämättä mee rematch perheelle, joten se ei rajota muuten kun et kaikki perheet ei vältsi halua rematch au paireja.

Kahen viikon ajan au pair asuu host perheessään sopimuksen mukaan töitä tehden&palkkaa saaden (kuten mä) tai vaan hengaillen jos perheellä on jo seuraaja. Ei oo myöskään ennenkuulumatonta että au pair asuis kavereilla tai LCCllä uutta perhettä etsiessään, mutta mun kohalla ollaan onneks niin hyvissä väleissä et pystyn hyvin olemaan täällä. Ainut vaan et jos nää löytää aupparin joka ois valmis alottaan heti ennenkun mä löydän perheen niin en oikein tiiä mitä kävis, mut  onneks voin aina mennä Virginiaan:-D

Periaatteessa molemmat osapuolet on sitoutunu olemaan työsuhteessa vielä sen kaks viikkoo, et au pair tekee töitä ja hostit majottaa, mutta se riippuu aina et miten kukakin löytää sit uusia matchejä. Jos au pair ei kahen viikon aikana löydä sopivaa perhettä (ja on siis yrittäny ettiä eikö vaan oo hylänny tarkotuksella kaikkia) niin saattaa saada lisäaikaa viikon tai pari tai sitten Cultural Care järjestää ja kustantaa kotimatkan. Ainakaan extendauksesta ei saa kyllä mitään rahoja takasin et vaikka harmittais sekin että joutuu lähtee "kesken" niin eniten varmaan ottais nuppiin kun maksoin yheksästä kuukaudesta joku $800 ja oisin vaan kuukauden.. Mut emmäää vielä kotiin oo lähössä ja mulla pitäis olla ihan hyvät tsäänssitkin löytää uus perhe kun ekalta vuodelta on hyvät suositukset eikä täältäkään mitään murskausta pitäis olla odotettavissa, jäljellä on 8kk eikä rematch johdu silleen mitenkään musta et oisin mokannu tai mitään. Et fingers crossed! Mut mä en ota tästä kyllä mitään stressiä vaikka aikaa onkin vaan muutama viikko, we'll see what happens!