Kukapa ei unelmois joskus jenkeistä? Maasta, jossa kaikki on mahdollista (ja isompaa), ihmiset pirteempiä ja sosiaalisempia small talkeineen aneemisiin &juroihin suomalaisiin verrattuna, rannat kauniimpia ja kaupungit isompia. Kuinka siistiä oliskaan päästä ite omin silmin näkemään kaikki telkkarissa ja leffoissa vilahtelevat paikat - niin ja törmätä kadulla niihin maailman kuuluisimpiin julkkiksiin! Shoppailija löytää ostosparatiisinsa helposti kaupunkien sadoista kaupoista ja outlet-kylistä, herkkusuille iskee valinnanvaikeus kun hyviä ruokapaikkoja on ihan riesaks asti ja fangirlien (ja muiden fanien) silmänurkissa kimmeltää kyyneleet kun pääsee sovittamaan omia kätösiä idoliensa kädenjälkiin. Kuka väittää ettei haluis enemmän kun mielellään 5th avenuen valoja tai Californian biitsejä koristamaan instagram-feediänsä? Tai kuinka moni tyttö jättäis käyttämättä tilaisuuden päästä Victoria's Secrettiin tai poika missais mahikset mennä kattomaan huippuluokan lätkää tai baseballia? Hands down kelle kelpais piknik Central Parkissa tai kävelylenkki Grand Canyonilla, mulle ainakin kävis!
Ruusupunasista pilvilinnoista takasin maanpinnalle, sillä onhan Amerikka paljonpaljon muutakin kun pelkkää turistiunelmaa. Mut sen takia musta oliskin niin siistiä päästä sukeltamaan pintaa syvemmälle ja näkemään&kokemaan elämää siellä muutenkin kun vaan turistin kameran linssin läpi. Mä oon siis about jokaisen muun ihmisen tapaan myös haaveillu jenkkielämästä ja vihdoin mä voin alkaa pikkuhiljaa sanomaan, että mun unelmista on tullu tulevaisuudensuunnitelmia. Niin oudolta kun se kuulostaakin, niin mä oon oikeesti lähössä. En tiiä vielä tarkalleen että mihin tai millon, mutta kesän jälkeen mä toivottavasti löydän itteni jenkeistä! Se on siis mun pitkäaikanen ykkössuunnitelma lukion jälkeisen vuoden viettoo ajatellen ja nyt alkais näyttää siltä, että se oikeesti toteutuu. Pienet sivuseikat, kuten host-perhe ja ajankohta on siis vielä auki, mut mä oon nyt oikeesti päättäny lähtee Au pairiks Amerikkaan!
Koko juttu on kyllä alkanu jo rullaamaan hyvää vauhtia eteenpäin, sillä mä olin jo päättäny että jenkkeihin lähtiessäni mä hoitasin asiat järjestön avulla ja mun selkee valinta oli EF Cultural Care. Tiesin siis heti että miten mä saan vietyä hommaa eteenpäin ja oonkin saanu jo haastattelun & infon hoidettua alta pois sekä hakemuksesta 87% täytettyä! Seuraavaks mun pitäiskin tehä siis hakemus loppuun, eli mun kohalla lisätä kuvat, kirjottaa kirje tulevalle host-perheelle, hankkia suositukset ja sit tietty tehä vielä video (ja tehä vielä ne muutamat järjestön vaatimat testit sun muut) että pääsen alottelemaan matching-prosessia! Aattelinkin yrittää tehä noi sitten heti pääsiäisen jälkeen, koska who knows kuinka pitkä mun matching-prossesistakin tulee ja jos haluisin päästä vielä reippaasti tän vuoden puolella lähtemään, niin olis ihan hyvä päästä pian ettimään perhettä. Jännäää!!!
Tää (ainakin toistaseks) mun lemppari quoten mukaan nimetty blogi tulee siis kertomaan mun aupparielämästä ja siihen valmistautumisesta. Päivittelen nyt tänne juttuja tän prosessin etenemisestä ja mun fiiliksistä lähtemisen suhteen, mutta toivottavasti jo muutamien kuukausien kuluttua pääsisin päivittelemään mun kuulumisia toiselta puolelta maapalloa! "Next stop: USA", sillä seuraavaks mä aion asettua aloilleni jenkkeihin. Tervetuloa seuraamaan ei enempää eikä vähempää kuin mun unelmien toteutumista:-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti