din tid kommer

Pääsiäisenä harrastin suomalaisuutta; oli mämmiä ja kinkkua. En tykänny erityisemmin kummastakaan. Vieläkään. Töitä oli kans, yllätysyllätys mut hei en ees aio yrittää huijata etteikö tuplapalkka lämmittäis mieltä. Hajotus- ja elämänarvostusprosentit vaihtelee vuorojen mukaan, mut vaikka closehajotukset on välillä ihan omaa luokkaansa niin yleisesti ottaen on ollu aika kivaa. Välillä on jopa tuntunu siltä et osaan jotain! Välillä oon ollu 10min autokaistavastuussa ja onnistunu hukkaamaan hampurilaisen, välillä mammat ihastelee mun herttasta hymyä ja kiittelee kivasta palvelusta ja papat tarjoo numeroita.

Luetut vapaapäiväni oon viettäny elämäni ekoilla sitseillä Jyväskylässä, Fafa'sta syöden Tampereella ja englanniks Lahdessa turreillen. Vapaapäiviä en siis oo hirveesti kotona tuhlannu vaikka muuten kaikki vapaahetket oon käyttäny niinkin ahkerasti et sekä Greyn Anatomia että Syke on nyt kahlattu läpi. Oon juonu kaljaa ja laulanu karaokessa Gimmeliä, ostanu silmälasit, yrittäny houkutella pisamia, ollu piknikillä mäkihyppyreillä, kävelly jalat rakoille uusissa kengissä, eläny avokadoleivillä, asunu alpakkapaidassa, leikkiny et jääkaapin jämäkakku ois jee yliopistoon-kakku ja pitäny kivaa.

Ja niin kuulkaa tässä nyt sit pääsi käymään et vaikka mullakaan ei oo aina ihan kaikki menny silleen niin sanotusti ihan suunnitelmien mukaan, niin meikäläinen meni ja pääsi ekalla yrittämällä yliopistoon, ja vieläpä ykköshakukohteeseen! Ei huano hei! Syksyllä alkais siis englannin opiskelu enkuks Ruotsissa. Jättekul! Voin kertoo et täällä on oltu suht fiiliksissä vaikka en tiiä pitäiskö itkee vai nauraa ko nyt pitäis alkaa hoitaa asioita ruotsiks, mutta kyä se siitä. Det skulle bli okej (En tie oliks toi ruotsia mut toivotaan).