malmölovee

Takana ois nyt kokonainen viikko Malmö-elämää joten aattelin nyt heittää tähän väliin nopeesti vähän kuulumisia. Ha ihanko voisin kertoa silleen about parin kuukauden ja vähintään parilta kuukaudelta tuntuneen viikon jälkeen pikasesti yhtään mitään, mutta yritetään!Täällä siis ollaan. Kohteessa Malmö, Ruotsi. Tai no itehän majailen sivistyksen tavoittelemattomissa kaupungin rajamailla, mutta ottaen huomioon et mulla on ihkaoma mesta, pääsin muuttamaan heti ja muuttokuviot oli luvattoman helppoja niin yritän olla valittamatta. Tän mun kämppäasian dealiohan oli siis se, että asun yhen suomalaisen kämpässä tän vuoden ko hää otti ja läks vaihtoon eli sen lisäks että kaikki vuokra-asiat oli helppo selvittää suomeks niin oli niin kiva saada ruotsitipsejä ja päästä kyselemään kaikkee konkarilta iteltään. Ja mulla oli niin hyvä tuuri etten ollu ehtiny ees ettiä kunnolla asuntoo kun tää laitto mulle viestiä fbssä ja tarjos kämppää, joten ottaen huomioon että valehtelematta suurin osa jengistä asuu vielä hostelleissa/väliaikaismajotuksissa niin ei voi valittaa. Vaaaaikka bussilla menee puolisen tuntia koulun hooodeille… Mut koska niitä menee tosi nätisti ja suorin yhteyksin niin kyllä tää tästä. Niin ja kämppä itessään on oikeen kiva! Vähän pitää toki fiksailla ko tässä tilanteessa ehdottoman iso plussa eli valmiiks kalustettu kämppä tarkottaa tietty sitä että kun ei oo ite päässy valkkaileen niin pieniä muutoksia on viihtyvyyden maksimoimiseks tehtävä, mutta pari vuotta uus talo on muuten ihan tosi bueno.

Ja asumis situationeista vielä sen verran et täällä on oikeesti niin vaikee löytää omaa mestaa et jengi tosiaan on vieläkin hostelleissa tai jossain perheissä tilapäisesti kun ei vaan oo asuntoja. Ja noikin jotka asuu/muuttaa enempi keskustan lähistölle (ei kuitenkaan oikeesti keskustaan) niin maksaa huoneestaan saman verran kun mä koko hoidosta. Et kaiken sen aupairiuden jälkeen mä oon kyllä myös valmis vähän tinkimään kunhan saan vaan asua ylhäisessä yksinäisyydessäni eikä tarvii pyöriä muiden nurkissa. Se on sit asia erikseen kun tän mun vuoden kestävän sopparin jälkeen on aika katella uusia kuvioita et muuttaako jonkun itse valitsemansa henkilön kanssa saman katon alle, mut we´ll see.

Tää kesä on ehdottomasti ollu mun elämän hektisintä aikaa, kun parin kuukauden aikana pidin vaan muutaman vapaapäivän jotka nekin kulutin harkitusti missä millonkin millon kenenkin kanssa juoksennellen, mut eritysesti nää pari viime viikkoa on ollu ihan insane. Lopettelin duunit 14.8 tehtyäni kaheksan päivän aikana yli 80 tuntia töitä, pakkasin kamani & heittelin loppuja hyvästejä 15.8 koska 16.8 mä lensin Köpikseen ja junailin Malmöön aka muutin Ruotsiin. Oli ehkä randomeinta ikinä tulla kämpille kun ei ollu oikeen mitään käryä et mihin olin tulossa koska enhän mä täällä koskaan ollu käyny, nähny kuvia vaan sisältä ja that´s it mut löysin kuitenkin perille ihan tosi nätisti. 17.8 sit mulla oli vapaapäivä jonka käytin Malmön keskustassa pyörien, tsekkasin et missä koulu on, hankin bussikortin ja sellasta.

Kansainvälisten opiskelijoiden Introduction program alko torstaina 18.8 jolloin meillä oli perus tervetuliasliibalaabaa ja tutustumisleikkeijä, oikein jeeees siis. Perjantaina sit kuunneltiin aamupäivä luentoja koulujutuista ja semmosista ja illalla meillä oli Malmön kaupungintalolla safkailua (ja ilmasta viiniä). Virallisten osuuksien jälkeen pyörittiin kaupungilla kun oli Malmö festien viimenen päivä ja joka nurkalla oli livemusaa jota me sit fiilisteltiinkin ihan huolella. Lauantaina suunnattiin heti aamupäivästä kohti köpistä jossa me vaan haahuiltiin koomassa pari tuntia ennenko junailtiin takasin Ruotsiin tekemään välikuolemaa, sillä illalla meillä oli partyt koululla. Ilta ja yö kulukin sit siellä koulun bileissä ja sunnuntaina raahauduttiin darradinnerille kinkki/sushibuffettiin ja otettiin vaan iisiä.

Tää viikko starttas taas infojutuilla aamupäivällä ja jatku ohjatulla Malmötourilla josta jatkettiin ite (ikkuna)shoppailukierrokselle. Tiistaina lusmuiltiin aamupäivä ja haahuiltiin kaupungilla ennenkun suunnattiin piknikille Music Hillseille loppuillaks ihmetteleen beach bbq-meininkejä. Tänään päästiin tutustumaan omiin departmentseihin ja tuleviin kansainvälisiin luokkakamuihin kun kaikki muut ohjelmanumerot on ollu vaan mixed jaaa iltaa istuttiin tällä kertaa puistopiknikillä. Torstai alkaa taas infojutuilla ja jatkuu kaheksan tunnin Skåne bussitourilla ja perjantaina introduction thingies loppuu aamupäivän infoiluihin ja illalla koulun pubitapahtumaan. What can I say, viini on virrannu ja kivaa on ollu! Onneks on löytyny kavereita joiden kanssa jakaa viini-& vodkapullot. Vielä kun löytäis jonkun joka jakais mun kans uberit tänne huudeille niin mun ruotsielämä ois complete. Eiku.

On siis ollu ihan mielettömän kivaa! Kokoaika on oltu jossain menossa et täällä himassa oon käyny lähinnä vaan vähän nukkumassa välillä (millon mä ehin peseen pyykkiä? Tiskaamaan? Siivoomaan?) mut eiköhän tää tästä vähän tasotu kun oikee koulu alkaa ens viikolla. SOS. Mulla on nyt syyslukukaudella neljä kurssia ja eka viikko tais olla ainoo kun on joka päivä koulukoulua, muutenhan tääkin on aika itsenäistä hommaa. Mainitsinko jo että SOS? Vähän jänskäilis kyllä toi opiskeluosuus ko en oo oikein koskaan vielä opiskellu oikeesti, mut ootan innolla et millasta se tulee olemaan! Life´s good siis.

Really good.

Nojoo mitänyt pyörä jo varastettiin ja olin lähinnä tulla hulluks ko tossa käytävässä piippas joku palohälytinjuttu pari päivää (JA YÖTÄ) putkeen ja mun bussipysäkillä on tietyö meneillään eli joudun aina kävelemään seuraavalle stopille mut hei, kyse on kuitenkin mun elämästä et siihen nähden menee silti aikalailla enemmän kun hyvin!

<a href="https://www.bloglovin.com/blog/3821164/?claim=eabs2qc9b76">Follow my blog with Bloglovin</a>

mitäs tässä

Kuluneen kuukauden aikana oon ollu Lapissa, töissä & auringossa. Enkä ees huijaa, juurikaan muuta en ookkaan sit ehtiny. Mut ei se mitään.  

Viis päivää Suomen toisessa päässä oli ihan tosi enemmän ko jees. Perhelomailtiin Hämeenlinnan yksikön kanssa Levillä ja allekirjottanutkin lasketteli polvee uhmaten ja on edelleen kasassa! Aika perinteisin lappilomakaavoin ehti sen about viiden päivän aikana moikkaamaan joulupukkia ja poroja, laskettelemaan, lillumaan kylpylässä, fiilistelemään keikalle ja ihailemaan maisemia. Muy bien, oli hirveen kivaa!

Etelään päästyä alkokin mulla uudenlaisen työrumban pyörittäminen kun sain toisenkin duunin! Ei sillä että mä varsinaisesti tarvisin enempää töitä, pikaruokabisnekset ei lopu tekemälläkään eikä mäkki oo koskaan kiinni, mut kun tarjottiin töitä vaatekaupasta niin ihanko mä vastaisin kieltävästi. Alotin siis extrana henkkamaukalla, mutta koulutusjakso päätty mun osalta siihen että mulle tarjottiin kesäsopparia. Yes please. Vaikka en mä mäkkiä kyllä hylkää, nyt näyttäis nimittäin vahvasti siltä että onnistutaan sumplimaan molemmat duunit mun kesään. Niin käsittämättömältä kun se kaikista muista aina kuulostaakin, niin oon oikeesti tykänny tästä mun nykytyöstäkin niin paljon etten haluu vaihtaa kokonaan pois. Kumpikin työ nimittäin riittäis kyllä yksinäänkin, mutta kun mikään ei riitä niin mikään ei riitä. Myönnän että pari viikkoa tossa oli vähän turhankin hektistä kun vapaapäiviä ei ehtiny pitää ainuttakaan ja vetäsin tossa 70tuntisen työviikonkin, mutta nyt kun pääsee pelaamaan vuorojen kanssa etukäteen niin eiköhän tää tästä suttaannu. Enkä mä kyllä todellakaan painais kahta duunia jos ne ei kummatkin ois omalla tavallaan tahoillaan niin kivoja, et en mä tätä ees pelkästään rahan takia tee haha. Et kesän pläänit olikin aikalailla siinä!

Vapaahetket onkin sit menny univelkoja tasaillessa. Auringossa niin paljon kun mahollista. Vappuna duunien & päikkärien jälkeen tanssimassa. Laiturinnokassa hyttysten syötävänä. Aloe veraa levitellessä. Kirjoja auringossa ahmien. (Liikaa) jätskiä syöden. Ajellen. Ja nukkuen. Ruotsia ja syksyä fiilistellen. Änkkärien ennakkoenskarissa nauraen. Älyttömän nopeesti yhtä kaikki.

En tie voiks kukaan sanoo kaiken tän auringon jälkeen ettei menis hyvin, joten liityn kuoroon ja oon auringon sokaisema & ilonen.

au pairin mp #aupairitaustraliassa

Ylen kolmas tuotantokausi au paireista ulkomailla tuli Areenaan jonkin aikaa sitten ja luonnollisesti bingekatoin taas kaikki jaksot heti kun vaan kerkesin. Tällä kertaa maana oli vuorossa brittien ja jenkkien jälkeen aussit mut muuten setti oli aikalailla samanlainen kun aikasemminki. Neljä suomalaista nuorta iskettiin paikallisiin perheisiin kaitsemaan lapsia, mutta koko hommasta televisioitiin lähinnä vaan ihmissuhdesotkut ja draamat leikeltynä yheksään puolen tunnin jaksoon. Tälläkin kertaa kyseessä oli lähtökohtasesti kolmen kuukauden keissi, mutta koska kolmelta kuukaudelta matskua pääty julkisuuteen kaikista neljästä au pairista yhteensä neljän ja puolen tunnin verran, tuntuu tavallaan ihan hölmöltä lähtee spekuloimaan tätä millään tavalla koska eihän "me katsojat" tiedetä oikeesti yhtään mistään yhtään mitään, mutta oli liian kutkuttavaa jättää kommentoimatta näin niinkun ihkaoikeen au pairin näkökulmasta.

Idea tässä ohjelmaformaatissa on tosi hauska ja mielenkiintonen: seurattais suomalaisnuorten elämää paikallisissa perheissä, uusissa maissa ja seikkailuissa, mitä näitä nyt on. Jotenkin kaikilla kolmella kaudella toteutus on kuitenkin jääny ihan vaan pintaraapasuks heidän elämästään, au pairius on todellakin jääny taka-alalle ja jaksoissa on vaan paisuteltu kaikkee mitätöntäkin draamaa joka on epäilemättä viety leikkauksien avulla ihan uusiin sfääreihin. Tuntuu että on hakemalla haettu sellasta tosi tv-realityä - mikä siis siinä mielessä on toki ihan ymmärrettävää kun kyseessä on telkkariohjelma josta ihmisten ois tarkotus olla kiinnostuneita, mut omaan makuun menee vähän liian pitkälle.

Tottakai tällasella ohjelmalla pitää olla viihdearvoa, mut se et mistä sitä tässä haetaan niin ei käy ihan mun järkeen. Tiiättekö ihan erikseen on olemassa kaikki Big Brotherit sun muut Paratiisihotellit missä homma perustuu siihen että on mahdollisimman erilaisia ihmisiä toilailemassa keskenään, mutta tässä au pair hommassa tarkotuksena olis että nää ihmiset oikeesti menee toisten perheisiin hoitamaan lapsia. Tekemään töitä. Ei vaan viihdyttämään tv-yleisöä. Se on ollu mulle ehdottomasti ihan number one ärsytyksen kohde tässä ohjelmassa.

Enkä mä missään nimessä kritisoi tai hauku minkään kauden au paireja, kyseenalaistaisin vaan silleen semisti valintaperusteita. Koska sehän tästä mun mielestä tekee vielä typerämpää et nää nuoret jotka on selvästi ihan tietosesti syistä tai toisista (joita tuskin on ollu pätevyys lasten kanssa) ohjelmaan valittu lynkataan sit ihan huolella näin jälkikäteen. Mun mielestä on ihan eri asia hakee just johonkin Big Brotheriin koska sillon sun pitäis kyllä tietää mihin soppaan oot pääs pistäny ja et millasia tunteita se muissa ihmisissä herättää, mut jotenkin tuntuu et tässä au pair-ohjelmassa au paireiks on valittu tietynlaisia tyyppejä ihan vaan siks että he olis hyvää tv-viihdettä. En tietenkään tiedä kokeeko ketkään asianomaiset au pairit asiaa näin, hyvä jos ei, mutta näin ulkopuolisen silmään se näyttäis aikalailla just eikä melkein siltä. Ja hyvä mun sanoo et kyseessä on vielä tosi nuoria tyyppejä kun he on abouts samaa ikäluokkaa mun kanssa, mut siks varsinkin on ollu aika karua lukee monia nettipalstojen keskusteluja missä näitä au paireja ruoditaan aika armottomasti kun ainakin omaan silmään näyttäis et 1. heidät on valittu alunalkujaan ihan sen takia että he herättäis ihmisissä kiinnostusta (mielipiteitä) ja 2. ohjelma on tietenkin leikattu niin että homma vaikuttais mahdollisimman mielenkiintoselta. Mun mielestä on toki tosi hienoo että on valittu mahdollisimman erilaisia tyyppejä, persoonia, eikä vaan sellasia täydellisiä naapurintyttöjä ja että kaikki au pairit on ollu (olettaen että he oikeesti on olleet) omia itsejään rohkeesti, mut mun mielestä ois pitäny ottaa enempi huomioon se että heistä tulee myös oikeesti au paireja.

Aikasemmilta kausilta en muista että miten paljon näillä au paireilla oli aikasempaa lastenhoitokokemusta, mutta tällä uusimmalla kaudella omaan korvaan sorahti kun esittelyissä vuoronperään kaikki kerto että joo ei heillä oikeestaan oo hirveesti lastenhoitokokemusta. Are you kidding me? En mä sillä että au pairien pitäis aina ehdottomasti olla koko ikänsä lapsia vahtineita vauvakuiskaukseen erikoistuneita Mary Poppinsseja, mutta aika mielenkiintoselta kuulostaa jos meinais lähtee työkseen hoitamaan lapsia ilman minkäänlaista kokemusta.

HOX! Ite kun läksin jenkkeihin järjestön kautta niin kelpoisuusvaatimuksena oli 200 tuntia lastenhoitokokemusta muista kun omista sisaruksista/sukulaislapsista joka piti pystyä todistamaan.

Mun mielestä on väärin kaikkia osapuolia kohtaan jos au pairilta ei löydy kokemusta lapsista. Tai siis toki jos se on perheelle ok että he haluaa ihan alusta alkaen kouluttaa henkilöstä au pairin, mutta esimerkiksi tällä uusimmalla kaudella näytti vahvasti siltä että ainakin Isabellalla ja Susalla ei oikein homma toiminu ekoissa perheissä koska perheet odotti saavansa au pairin, ei joutuvansa kouluttamaan itelleen au paireja. Puhumattakaan edellisen Losin kauden Janitasta. Toki faktahan on se, että vaikka kuinka hommais au pairia järjestön tms kautta, niin ammattilaisiahan sieltä ei automaattisesti löydy vaikka muutama sellanenkin varmasti on joukkoon ujuttautunu. Mutta onhan se nyt ihan eri asia että onko koskaanikinä hoitanu, valmentanut tai ohjannu lapsia vs ei mitään kokemusta. En tietty tiiä että miten tässä ohjelmassa tarkalleen ottaen toimii toi perheiden ja au pairien "parittaminen", mutta epäilen että samanlaista valinnanvaraa ei oo puolin eikä toisin kun mitä "normisti" olis. Mun käsityksen mukaan tuotantoyhtiöhän etsii sekä perheet ja au pairit ja sit kattelee et ketkä sopis parhaiten toisilleen, mutta epäilen että siihen hirveesti pääsis ite vaikuttamaan, ainakaan jos vertaa "normi"menettelyyn.

HOX! Eurooppaan lähtiessä au pairit ja perheet yleensä selaa nettisivuja joissa molempia osapuolia on listattuina ja sieltä valitsee kiinnostavia & sopivia yksilöitä joiden kanssa sit pääsee juttelemaan enemmän ja selvittämään että sopisko he yhteen. Jenkkeihin taas kun ei laillisesti pääse kun järjestön kautta, niin järjestöjen listoilla on satoja au paireja ja perheitä joista seulotaan työntekijöidenkin toimesta sopivia "matcheja" eli "pareja" molempien osapuolien asettamien kriteerien mukaisesti.

Et kysynpähän vaan et kuinka suurena yllätyksenä tulee et on ollu vähän erimielisyyksiä perheiden ja au pairien välillä? Tällä uusimmalla kaudellahan on myöskin kritisoitu jonkin verran edellisiin kausiin verrattuna melko aktiivista perheiden vaihtelua, mutta se taas on ollu mun mielestä yks tän uusimman kauden parhaista puolista; tässä on eniten näytetty sitäkin puolta ettei se kuulkaa aina oo kauheen helppoo. Okei onhan noita vaikeuksia ollu aikasemmillakin kausilla ja esim. Losin kaudella Hennaa työllistettiin ihan urakalla ja hänhän vaihto kans perhettä, mutta mun mielestä se tuli tällä kolmannella kaudella vielä enemmän ilmi. 

Monilta kirpoaa heti ekana kommenttia siitä, kuinka nopeesti laitettiin perheitä vaihtoon ja et ois pitäny koittaa kunnolla eikä heti vaan vaihtaa, mutta tähän ite kuukauden jälkeen perhettä vaihtaneena sanoisin et ei se aina auta. Tietenkään ei pidä luovuttaa heti ja ekasta vastoinkäymisestä lähteä lipettiin, mutta jos homma ei oikeesti toimi niin ei se myöskään tuu toimimaan. Joskus sen vaan tietää. Mun mielestä on kaikille osapuolille parempi ratkasu vaihtaa kun jäädä kitkuttamaan. Niinkun oon itekin sanonu omasta melko pikasesta perheenvaihtamisestani, niin oon ihan varma et tilanne ois parantunu ja meillä ois varmaan tullu ihan kivaakin yhessä ajan myötä, mut ei siitä silti ois koskaan voinu tulla niin hyvää et ois kannattanu jäädä. Mäkin olin sillon jo ollu perheessä jossa homma toimi ja mun oli hyvä olla, joten tiesin kyllä tasan tarkkaan kun jutusta ei ollu onnistuakseen.

En tiiä pistikö tää nyt vaan enemmän omaan silmään kun samaistuin niin vahvasti, mutta ite ainakin koin että tällä kaudella tuli tavallaan ilmi vielä enemmän se au pairin työn määrä. Siellä vilauteltiin pitkiä to do-listoja, au pairit teki muitakin hommia kun vaan oli lasten kanssa ja hommahan eskaloitu Henrietan kohdalla siihen että tyttö totes au pairiuden saavan riittää siltä erää ja hän kertoikin ettei homma ehkä sovikaan hänelle koska hän on niin itsenäinen ja erityisesti toisilla asuminen otti aivoon. Amen to that, samaistun täysin! Henriettahan itseasiassa kertookin jossain välissä että hän oli siellä tosi paljon töissä, että vapaa-aikaa oli oikeastaan vaan muutaman tunnin ajan kun lapset oli koulussa ja pidemmän päälle se alko käydä aika raskaaks. SE on au pairin arkea, ei piknikit rannalla ja surffaustunnit. 

Voi olla että ite vaan kiinnitin enemmän huomioo tollasiin asioihin, koska tosiaan neljään ja puoleen tuntiin mahdutettiin jälleen kerran enimmäkseen vaan vapaa-ajan viettoa mikä todellisuudessa on vaan murto-osa au pairin elämästä. Olennainen osa, jep, mutta valitettavan pieni työmäärään nähden. Eli voi kyllä, yhdyn kuoroon ja saarnaan samaa kun kaikki muutkin; jos oot tän ohjelman perusteella haluumassa au pairiks niin think again. 

kuvat @ Yle

Muita mielenkiintosia juttuja tässä ohjelmassa oli esim. Susan eka host perhe ja heidän holhous ja muslimivastaisuus, mikä on siinä mielessä ihan real deal että vaikka au pairit pääosin on laillisesti aikuisia, ottaa yllättävän monetkin perheet aupparinsa tavallaan lapsikseen ja saattaa asettaa tiukkojakin rajoja etenkin mitä tulee seurustelujuttuihin. Tosin ehkä jotain rajoja pitäiskin laittaa jos ilman niitä mennään solmimaan arabiaks ties mitä sopimuksia, mutta pointti oli siis se etten ihmettele että Susa halus sieltä sitten lähtee kun kuulosti vähän oudolta ne ase-asiat sun muut munkin korvaan. Ja hyvin mielenkiintosta oli myös se, kun Susa majottu hetkisen sen yhen miehen luona. Joo, en kiistä etteikö mies vaikuttanu vähän creepyltä, mutta mitä mä ihmettelen on että miks tuotantoyhtiö on laittanu Susan, nätin nuoren tytön, tolleen yksin jonkun miehen luo? Tää mieshän on siis kirjottanu blogikirjotuksen omasta näkökulmastaan tästä keissistä joka ei mun mielestä poista sitä faktaa että hän vaikutti vähän omituiselta, mutta herättää kysymyksen että miksi Susa laitettiin sinne alunalkaenkaan? 

Jos ekan jakson jälkeen ois kerrottu, että ainoastaan yks näistä au paireista loppupeleissä jatkaa au pairina, niin kuinka moni ois osunu oikeeseen ja veikannu Susaa? Mä en ainakaan. Tässä tuleekin mun mielestä hyvin esiin se pointti, että au pairius ei sovi kaikille. Susahan ite sano jossain välissä, että hän kaipaa sitä "perhettä" ja "tukijoukkoja", siinä missä just se perheessä asuminen otti Henrietan voimille. Ja sitähän muistaakseni aikasemmillakin kausilla sanottiin, Briteissä ainakin Anna oli asunu aikasemmin omillaan niin ei sen jälkeen oo helppo elää perheen kanssa. Eikä oo aina helppoo vaikka ois asunu kotikotonakin... Just saying. 

Ei siinä, mehukas kausi. Se puhuttaa, herättää mielipiteitä ja kiinnostusta että well done Yle - siinä mielessä. Au pairiudesta se ei kuitenkaan mun mielestä kerro, mikä syö sitä ideaa koska mä uskon että homma vois olla ihan yhtä mielenkiintonen myös sillä oikeella au pairiudella höystettynä. Vähän tietty hirvittää että jos mietitään kehityskaarta Lontoon ajoilta Losin kautta Ausseihin, niin ekana vuonna tytöt oli suht tavistapauksia ja siellä meni ihan hyvin, Anna kävi treffeillä ja pojan yhteydenottoa odoteltiin suurieleisesti, siellä biletettiin ja kaivattiin kotiin - edelleen suurieleisesti. Losissa seurattiin Miran kasvutarinaa ja Henna teki töitä ihan tappiin asti, Janita oli aivan oma lukunsa ja Judith tais olla enempi luomassa uraa laulajana kuin au pairina, mutta toimintaa oli jo huomattavasti enemmän kun ekalla kaudella. Nyt taas jo pelkästään au pairien keskuudessa oli ihastumisia ja kunnon riitoja, puhumattakaan "kolmiodraamasta" Henrietan, Juhon hostäidin ja Isabellan hostisän kesken, oli muslimipoikaystävää ja perheiden vaihtoa, dramaattinen kotiinpaluu ja mitä näitä nyt oli - niitähän riitti! Että jos suunta on tämä (ja jos uusia kausia on tulossa), niin mitähän seuraavaks ois luvassa?  Ei sillä etteikö au paireille oikeesti sattuis ja tapahtuis (...ehhh), mutta mun makuun tässä repostellaan turhan paljon noilla hommilla eikä anneta monipuolista eikä kauheen todellista kuvaa tosta elämästä.

Tällä hetkellähän Juho on ilmeisesti edelleenkin reissun päällä jossain siellä down under, Isabella opiskelemassa tanssia Hillsongissa, Susa vaatekaupassa töissä Sydneyssä ja Henrietta Suomessa. Jälkipuinnithan on kaikkein mielenkiintosimpia, joten esimerkiksi tää Henrietan vlogi oli mun mielestä oikein mielenkiintonen!